Ystvämme Oiva

Mä oon nyt muutamissa blogeissa törmänny tämmöseen (koiraihmisten mielestä :-D) maailman hauskimpaan haastatteluun, jossa päätähtenä on meidän karvaiset ystävät. Mä istuin meidän Oivan kanssa alas pari päivää sitten ja sain selville seuraavanlaisia asioita tosta turrista :-)

1. Olen... yhdeksän kuukautinen bichon frisen, villakoiran, jackrusselin terrierin, perhoskoiran ja chihuahuan sekoitus Oiva poju.

2. Parhaat päikkärit nukun... kaikkialla muualla paitsi maman vieressä! Yleensä myös mahollisimman lähellä mun petiä, mutta en vahingossakaan pedin päällä, enkä missään muuallakaan pehmeässä paikassa. Kova lattia ja mukavan viilee ilma takaa parhaat unet!

3. Paras kaverini on... mamin serkun koira Alise! Ekat kerrat olin Aliseen ihan lääpällään, enkä malttanu oikein tehä muuta kun nuuskia miten hyvältä tyttökoira tuoksuu, mutta nykyisin tykkään jo leikkiä Alisen kanssa tavallisiakin leikkejä. Harmi vaan, että Alise asuu Helsingissä eikä päästä näkemään kauheen usein! :-(

4. Jos saisin valita, ruokakupistani löytyisi aina... nakkia, kinkkua ja makkraa. Oikeestaan ihan mikä vaan lihavalmiste käy, en oo kauheen nuuka!

5. Kun minua pyytää tuomaan lelun, kannan omistajani eteen... mun rakkaimman norsupehmon. Se on tuliainen Thaimaasta ja kestäny mun rajut leikit niin hyvin, että mami ei ymmärrä miten se voi olla niin kestävä! Se on vaan kaikista parhain lelu!

6. Kotihiiri, agilitykiituri vai näyttelyiden palkintorohmu? Mulla on vielä oma identiteetti vähän hukassa kun oon niin pieni vielä, eikä mami oo kerenny viemään mua ihan joka paikkaan testailemaan missä oisin hyvä... Eka luulin, että oisin kotihiiri, kun en osannu pitkään aikaan hypätä sohvalle - saati sieltä alas, enkä vieläkään tykkää yhtään rappusista ja mami saakin aina kantaa mut rappuset ylös ja alas, mutta sit tajusin, että juokseminen onkin aika nastaa ja mieluiten mä riehuisin vaan vapaana ulkona ilman mitään sääntöjä!

7. Mika muisto tai tapahtuma on jäänyt pörröisestä elämästäsi parhaiten mieleen? Oon vielä niin nuori, että melkeinpä joka päivä tapahtuu jotain uutta ja jännää tai pääsen johonkin vieraaseen paikkaan tutustumaan, että tää on aika vaikee valinta! Tykkäsin kuitenkin hirveesti, kun käytiin mamman kanssa monta viikkoo putkeen pentukoulussa, kun sain siellä aina hirveesti herkkuja... Myös mun eka mökkireissu oli tosi nasta, kun sain vaan painella menemään sydämeni kyllyydestä!

8. Kenet blogosfäärin karvaturreista haluaisit tavata? En oo oikein tutustunu sen kummemmin mihinkään koirajulkkiksiin... Mä tykkään kaikista koirista, eli haluisin tietty tavata ihan kaikki!! 

Täydellinen päivä

Mennyt viikonloppu on ollu yksinkertaisesti vaan ihan täydellinen kevät viikonloppu! En olis pystyny kuvittelemaan millään saralla parempaa lopetusviikonloppua ensimmäiselle opinto"vuodelle". Huomennahan mä suuntaan siis takas päiväkotiin ja sen harjottelun jälkeen ollaankin jo pitkälti kesalomamoodissa.

Eilen oltiin kuitenkin ihan erilaisissa meiningeissä, kun käytiin juoksentelemassa ekaa kertaa tänä vuonna mökillä. Oiva kävi tuolla ensimmäistä kertaa ja voin kertoa, että tullaan vierailemaan tuolla kevään ja kesän aikana ihan varmasti vielä monen monta kertaa! Pentu käytti ihan jokaisen energiarippeen mitä pysty itestään puristamaan tolla melkein neljän tunnin reissulla ja veti jatkuvaa rallia ympäri pihaa. Yllätyin jotenkin siitä miten iloseks ja ylpeeks tulinkaan kun kattelin, kun Oiva paineli menemään sydämensä kyllyydestä, mutta kuitenkin tuli ihan aina pyydettäessä luokse! Pentukoulu ja kaikki muu aherrus on siis tuottanu edes jonkunlaista tulosta, uujee :-P Oiva myöskin käväs järvessäkin jo ekan kerran elämässään - vahingossa tosin, mutta eipähän haitannu kylmä vesi menoa, joten uumoilempa että myös toi järvi tulee olemaan ton koirulin hyvä ystävä tulevana kesänä...

Sekä Oivan että meidän muidenkin päivän kruunas vuoden ekat grillimakkarat ja lounas, joka muistutti jo (tosin ehkä aika kaukaisesti vielä) perinteistä kesäruokaa! En malta oottaa, että saadaan lisää tämmösiä ihania lämpimiä aurinkopäiviä, kesästä puhumattakaan. Kyllä tän viikonlopun aurinkotankkauksella jaksaa ainakin tulevan viikon, mikä ei ainakaan sään puolesta näytä miltään järin upealta..!

Tsemppii ja vähintäänkin henkistä aurinkoo teidän viikkoon <3

Aurinkoo

Voi mikä ihana talvipäivä tänään olikaan! Mekin lähdettiin alunperin vaan lyhkäselle kävely- ja kuvailureissulle, mutta se venykin reilu tunnin mittaseks kävelylenkiks ton ihanan sään takia. Muutenkin on ollu kyllä niin kiva lööbailu viikonloppu vaan, kun poikaystäväkin oli pitkästä aikaa kotona! Pienistä asioista se ihmismielikin on onnellinen :-) 

Kuten auringon lisäks muun muassa meidän uus tv-taso tekee iloseks, vaikka se ei tietenkään oo se minkä alunperin ajattelin ostavani :-D Vihdoin siispä tulossa vikaa kotipostausta, kun saan laitettua tavarat vielä paikoilleen tuolle tasolle! Nyt kuitenkin Ex on the beachin pariin - se on mun salainen pahe haha!

Ps. Säädin noitten kuvien kanssa pienen ikuisuuden ja vihdoin alkaa näyttää ees ihan oklta, vai? Nää on niitä hetkiä, millon tajuan, että oon tosiaankin ollu tästä maailmasta hetken pois :-D

Oiva

Hän on Oiva. Hän on sekarotuinen ja tällä hetkellä vähän vajaa 5kuukautta vanha ja 5kiloa painava rakas.

Haaveilin koirasta monta monta vuotta ja kesällä vihdoin aika alkoi olla niin sanotusti kypsä pennun hankinnalle. Selailin Tori.fi:tä päivittäin, koska mulle rotukoira ei ollu käytännössä edes vaihtoehto vaan halusin nimenomaan sekarotuisen. Muita kriteerejä/toiveita oli musta väri, edes hieman kihara turkki ja alle 10kg:n vanhemmat, lisäksi sukupuolena uros oli plussa, mutta se oli vaatimuksista ehkäpä se pienin, mistä ensimmäisenä yleensä luistettiin sopivan pentueen/pennun osuessa silmään.

4vko ja ekaa kertaa mamman sylissä

Veljekset 7viikkoa ja molemmat lähdössä maailmalle

Mun suosikki rotuhan on Berninpaimenkoira, mutta en halunnu tähän elämäntilanteeseen vielä niin isoa koiraa, joten Oivan löytö oli melkonen meant to be, se kun on ihan miniberni <3 Hassuahan tässä on se, että Oivan myynti-ilmoituksessa oli ainoastaan väri ja ilmoitus roduista mitä siinä on, ei edes kuvaa! Jostain syystä se silti kiinnitti mun huomion ja päätin ottaa myyjään yhteyttä - ja onneks otin, tän parempaa koiraa ei varmasti oltais voitu saada!

8viikkoa

10viikkoa

Käytiin ekan kerran kattomassa Oivaa kun se oli n. 4viikkoinen ja siitä kuukauden päästä haettiin poju kotiin. Nyt kun näitä kuvia kattoo, niin en voi uskoo että Oiva oli vielä ihan vähän aikaa sitten noin pieni ja sileä karvainen, nyt kun se on jo aikamoinen karvapötkylä, joka on tänään nostanu joka pissalla jo koipeensakin :-D Time flies ja tää koiramutsi ei pysy kyl yhtää mukana!